Mistä on Ratkes-henki tehty?
John Pihlaja on neljän puheenjohtajavuotensa jälkeen ottanut pienen askelen takavasemmalle. John on onneksi edelleen Ratkesin resurssina hallituksen jäsenenä, ja minä otin puheenjohtajuuden viestikapulan vastaan. Hyvältä tuo käteen tuntuu.
Ratkes-kuvioissa minua kiehtovat asioiden ohella ihmiset. Asiat eli ”mitä”-puoli, ei olisi riittänyt aikanaan hallitukseen houkuttelemaan. Tulin syyskokoukseen 2002 vain kurkistamaan, mitä kiinnostavassa yhdistyksessä tapahtuu ja lähdin kotiin tuoreesti valittuna hallituksen jäsenenä. Tuossa syyskokouksessa olin nimittäin saanut Ratkesista riittävästi tuntumaa myös sen suhteen ”miten” ja ”kenen kanssa”.
Siinä on kyse jostain, mistä voisi puhua Ratkes-henkenä tai -tunnelmana. Jotain, jota on aika vaikea laittaa sanalliseen muotoon. Kyse on enemmän ulottuvuudesta, joka hahmottuu sen kautta viihdynkö vai enkö viihdy, tunnenko olevani oikeassa paikassa vai olisinko mieluummin muualla.
Millaiset pienet palaset yhdistyvät fiilikseksi, että täällä on hyvä olla – mistä on Ratkesin mukava henki tehty? Tuossa vuosikokouksessa minulle uutena tulokkaana oli tärkeää, että useampikin ihminen kävi esittäytymässä ja toivottamassa tervetulleeksi. Se toi kokemusta mukana olemisesta ja yhteisyydestä ulkopuolisuuden sijasta. Kokouksesta jäi mieleen myös yleinen tunnelma: leppoisat keskustelut ja se, että ihmiset nauravat yhdessä. Toiminnasta kertoi sekin, että ihmisiä oli runsaasti paikalla ja moni halusi mukaan hallitukseen.
Vaikutelma hyvästä hengestä on syventynyt toimintavuosieni myötä. En usko vanhaan sananlaskuun, jossa suutarin lasten väitetään olevan kengättömiä. Suutarin lapseus ei kenellekään kenkiä takaa, mutta antaa se edellytyksiä jalkinepuolelle. Moni meistä ratkeslaisista työskentelee ihmissuhdetyössä, jossa tavoitteena on parantaa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Tämä tulokulma jouhevoittaa myös vuorovaikutusta yhdistyksemme sisällä.
Uuden hallituksemme ensimmäisessä kokouksessa keskusteltiin siitä, miten kukakin on Ratkes-ajatteluun havahtunut. Tyypillisessä polussa kertoja oli hankkiutunut johonkin koulutukseen, joka oli antanut kipinää kokeilla ratkaisukeskeisiä työtapoja. Huomasin pohtivani, että jotain on väistämättä ollut jo sitä ennen. Jotain tarttumapintaa sen kautta, mitä ihmisistä ja maailmasta ajattelee. Toki ratkaisukeskeisyydestä voisi poimia vain joitakin työkaluja, kuten asteikkokysymyksen, ja käyttää sitä mekaanisesti. Tyypillisesti kuitenkin samaan nippuun kuin ne työkalut kuuluu jotain perustavammanlaatuista, sitä ihmiskuvaa tai maailmankuvaa.
Ratkaisukeskeisen otteen tyhjäpäälähtökohta kytkeytyy kiinnostukseen siitä, mitä toinen ajattelee ja miksi hän hahmottaa maailmaa omalla tavallaan. Tämä luo tilaa erilaisten lähtökohtien ja ajattelumallien hyväksymiselle myös yhdistystoiminnassa. Lisäksi tuo positio, että on Suuren Asiantuntijan sijasta kuuntelemassa ja ihmettelemässä nakertaa vallanhalua ja samalla valtapelejä.
Tunnelman kannalta myönteinen vaikutus on myös voimavaravinkkeliin kuuluvalla herkkyydellä huomioida sitä, mitä on tehty hyvin, mikä on myönteistä ja kiinnostavaa. Keskeisenä tässä on sekin, että kauniit ajatukset eivät jää vain oman pään sisään, vaan ne muistaa ilmaista yhteistyökavereille.
Johtaako positiivisuus vuorovaikutuksen hampaattomuuteen? Joissain yhteyksissä olen pohtinut sitä, voiko tarpeellisia särmiä jäädä rakentavuuden alle. Eritellessäni käytännön tilanteita oivalsin, että särmät ja rakentavuus ovat usein löytäneet tasapainonsa asioiden käsittelyssä. Voimakkaastikin erilaisia mielipiteitä voi tuoda esiin ja jopa kritisoida toisten toimintamalleja, kun se tehdään arvostavalla tavalla. Silloin särmät eivät kuulu niin kovina ja riko yhteistyötä, mutta niiden energia tulee hyödynnettyä.
On hauskaa tehdä yhdessä työtä Ratkes-porukassa, jossa ihmisillä on samaa perusorientaatiota mutta myös erilaisia kiinnostuksia ja osaamisalueita – sekä intoa osallistua ja vaikuttaa itselle keskeisillä siivuilla. Hallitustasolla yhdistyvät mukavasti joidenkin pitkät perspektiivit Ratkesin toimintaan ja toisaalta toisten tuoreet näkökulmat.
Hallituksen ohella toimia voi myös esimerkiksi hautomoissa, joissa työstetään erilaisia asiakokonaisuuksia, tänä vuonna mm. psykoterapiaa, työnohjausta, tutkimusta ja dialogia. Mikä sinua kiinnostaa? Ota yhteyttä minuun (kati.karkkainen@mbnet.fi /
041 432 9898) tai muihin hallituksen jäseniin ja kysele lisää osallistumisen mahdollisuuksista! Hyvä tapa tulla tutustumaan Ratkesin toimintaan ovat myös yhdistyksen kokoukset, joista seuraavan voit jo merkitä kalenteriisi: maanantai 26.3., lisätietoja luvassa myöhemmin.
Minua kiehtoo, miten kohtaamisissamme dialogissa keskeinen ”yhdessä ajatteleminen” tosiaankin toimii. Yhdessä syntyy jotain paljon enemmän kuin itse olisin osannut kehitellä. Tervetuloa osallistumaan!
RATKES 1/2007
Kati Kärkkäinen